SOILGUARDissa kerättyä tietoa jalostetaan SNoK:issa, jonka tavoitteena on soveltaa Nature’s Contribution to People (NCP) -sovelluksen käytäntöjä maaperän biologisen monimuotoisuuden ja sen toimintojen säilyttämiseksi.
SNoKn perusta on SOILGUARD-kumppanuuksissa ja se kehittyy hankkeen aikana erilaisten sidosryhmien yhteistyöllä; osallistamme mm. akateemisia tahoja, monimuotoisuusverkostoja, viljelijöitä, maanomistajia, maatalousalaa, poliittisia päättäjiä, järjestöjä, kansallisia maaperätieteellisiä laboratorioita sekä valtion virastoja ja hallitustenvälisiä järjestöjä, kuten Global Soil Partnership (GSP) ja Global Soil Biodiversity Initiative (GSBI). Näin voimme lisätä maaperän biologista monimuotoisuutta ja hyvinvointia koskevan viitekehyksen (SBWF) mahdollisuuksia tulla tulevaisuudessa maailmanlaajuiseksi standardiksi maaperän biologisen monimuotoisuuden ja sen merkityksen arvioimiseksi maapallolle ja ihmisten hyvinvoinnille.
SNoK auttaa arvioimaan ja kehittämään SOILGUARDIANS-sovellusta, joka on yksi hankkeen tärkeimmistä tuotoksista ja josta tulee yhteinen foorumi tiedon jakamiselle. SNoK:n jäsenet ovat sovelluksen ensimmäisiä käyttäjiä.
SNoK noudattaa osallistavaa, sukupuolisensitiivistä, ongelmakeskeistä, monitoimijaista ja monitasoista lähestymistapaa, joka perustuu poikkitieteelliseen tutkimukseen.
Useiden maaperään liittyvien sidosryhmien osallistumista (monitoimijainen ja monitasoinen lähestymistapa) pidetään olennaisen tärkeänä, jotta voidaan varmistaa tulosten yhteinen kehittäminen, vaikutusmahdollisuuksien lisääminen ja tulosten yhteisomistajuus, ja tämän vuoksi monitieteinen tutkimus (TDR) on asetettu SOILGUARDin yleiseksi lähestymistavaksi.
TDR tarkoittaa tutkimusmetodia, jossa käsitellään käytännön ongelmia ja niiden monitahoisuutta ottamalla mukaan erilaisia toimijoita ja luomalla tietoa, joka on siirrettävissä sekä tieteellisiin että yhteiskunnallisiin käytäntöihin (Pohl ja Hirsch Hadorn 2007, Lang et al. 2012).
TDR:ssä tieto tuotetaan siten että eri tieteenalojen, toimijoiden ja päätöksentekotasojen asiantuntijat tuottavat tietoa yhdessä, ml. yhteinen ongelmanmuodostus, tiedon tuottaminen ja sen soveltaminen sekä tieteellisiin että yhteiskunnallisiin käytäntöihin. Työ noudattaa tieteellisen tarkkuuden, yhteiskunnallisen kestävyyden ja käytännön merkityksellisyyden periaatteita (Polk, 2015).
Tutkimustoimintaan, yksittäisiin ohjelmiin ja hankkeisiin osallistuu yhä useammin erilaisia toimijaryhmiä, jotta nykyisten kestävyysongelmien monitahoisuutta, monitulkintaisuutta ja epävarmuutta voidaan käsitellä paremmin (Adler, et al., 2009) ja TDR:ää sovelletaan usein tämäntyyppisiin ongelmiin. Lähestymistapa ylittää tieteenalarajoja ja kytkee tieteen ja käytännön toisiinsa. Siten TDR:n tarkoituksena on luoda parempaa ymmärrystä kestävyyteen liittyvistä ongelmista ja kehittää käytännönläheisiä ideoita niiden ratkaisemiseksi (de Jong, et al., 2016; König, et al., 2013; Jahn, et al., 2012; Pohl & Hirsch Hadorn, 2008; Polk, 2014).
Toimintaryhmiä (AG) on neljä: 1- Maaperäbiomien verkosto, 2- Käytännön toimet, 3- Maaperän monimuotoisuus ja politiikkasuositukset ja 4- Maaperän arviointia koskevat maailmanlaajuiset aloitteet (ks. kuva 2).
Kunkin ryhmän yleiset päätavoitteet ovat seuraavasti:
- Maaperän biologisen monimuotoisuuden tilan ymmärtämiseen ja sen osuuteen maaperään perustuvien ekosysteemipalvelujen, kuten biomassan tuotannon ja hiilen sitomisen, tuottamisessa.
- Käytännön toiminnan tavoitteena on yhteisön perustaminen biologisen monimuotoisuuden säilyttämiseksi ja maaperän huonontumisen välttämiseksi. Työssä keskustellaan myös ekosysteemipalvelujen merkityksestä ja aluekohtaisen SSM:n onnistumisesta.
- Maaperän monimuotoisuus ja politiikkasuositukset-ryhmä käsittelee ehdotuksia, joilla pyritään tuottamaan tieteeseen perustuvia suosituksia maaperän hoidosta, politiikasta ja suojelusta, sekä antamaan tukea poliittiseen keskusteluun ja sidosryhmille.
- Maaperän arviointia koskevat maailmanlaajuiset aloitteet (Global Soil Assessment Initiatives)- ryhmä pyrkii lujittamaan yhteyksiä SOILGUARDin ja tärkeimpien maaperän hoitoa ja biologista monimuotoisuutta koskevien aloitteiden välillä erityisten strategisten toimien ja verkostoitumisen avulla.
Kuva: SNoK ja toimintaryhmät
1. Maaperäbiomien verkosto
AG1 pyrkii ymmärtämään maaperän biologisen monimuotoisuuden nykytilaa ja sen osuutta moniin maaperään perustuviin ekosysteemipalveluihin, kuten biomassan tuotantoon ja hiilen sitomiseen. Työ tehdään maailmanlaajuisessa mittakaavassa määrittelemällä maaperän biologinen monimuotoisuus ja maaperän monitoiminnallisuus 200 kohteen verkostossa 10 eri maassa. Tämän toimintaryhmän erityistavoitteet ovat seuraavat:
- Validoida ja yhdenmukaistaa maaperän näytteenottotavat maaperän biologisen monimuotoisuuden ja monitoiminnallisuuden arviointia varten.
- Määritellä maaperän biologisen monimuotoisuuden tila ja maaperän monitoiminnallisuus kullakin kohteella.
- Luoda alueiden välinen verkosto, ja samalla biologisen monimuotoisuuden verkosto.
SOILGUARDin tavoitteena on edetä tiedepohjaisesta tutkimuksesta, sisällyttäen innovaatioista ja ongelmalähtöisestä tieteestä saatuja näkemyksiä, sosiaalisesti kestäviin käytäntöihin. Eri toimijoiden kuten maanviljelijöiden, maanomistajien, osuuskuntien ja tutkijoiden, osallistuminen edistää AG1:n tavoitteiden saavuttamista. Tässä toimintaryhmässä sitoutumisen taso on neuvonta/osallistuminen.
2. Käytännön toimet
AG2:n tavoitteena on perustaa käytäntöjen toimia edistävä yhteisö biologisen monimuotoisuuden säilyttämiseksi ja maan tilan heikkenemisen välttämiseksi. Siinä keskitytään myös monipuolisten ympäristöpalvelujen merkitykseen ja aluekohtaisten kestävän maaperänhoidon käytäntöihin maaperän biologisen monimuotoisuuden säilyttämiseksi ja maaperän monitoiminnallisuuden maksimoimiseksi.
AG2:n päätavoitteena on edistää yhteistoimintaprosessia jota tarvitaan seuraaviin tavoitteisiin:
- validoida yhdessä saatuja näyttöjä, jotta voimme kuvata aluekohtaisia hyötyjä ja mahdollisia kompromisseja/synergioita maaperään liittyvien ekosysteemipalvelujen ja yhteiskunnallisen hyvinvoinnin välillä erilaisissa sosioekologisissa yhteyksissä.
- kehittää yhdessä SOILGUARDIANS-sovellusta.
Tässä AG2 korostaa erityisesti viljelijöiden, ma
3. Maaperän monimuotoisuus ja politiikkasuositukset
AG3 käsittelee maaperän biologisen monimuotoisuuden säilyttämistä ja poliittisia suosituksia, joiden tavoitteena on tuottaa tieteellisesti perusteltuja ehdotuksia maaperän hoidosta. Poliittiset päättäjät ja muut sidosryhmät keskustelevat näistä suosituksista. Lähestymistapana on ymmärtää maaperän biologinen monimuotoisuus ja sen kestävä hoito luontoon perustuvana ratkaisuna.
Sidosryhmiltä edellytetään yhteistyötä, jossa keskitytään mahdollisiin politiikan täytäntöönpanoa rajoittaviin tekijöihin sekä yhteisten suositusten löytämiseen ja validointiin. Työssä tuetaan maailmanlaajuisia maaperäkumppanuuksia, osallistutaan jäsenvaltioiden sitoumusten tukemiseen sekä Euroopan Green Deal -ohjelmaan liittyvien säädösten täytäntöönpanoon.
Tämän työryhmän puitteissa edistetään investointeja, teknistä yhteistyötä, politiikkaa, koulutusta, tietoisuutta ja tiedon levittämistä maaperän alalla sekä yhdenmukaistetaan maaperän kestävää hoitoa ja suojelua koskevia menetelmiä, mittauksia ja indikaattoreita.
4. Maaperän arviointia koskevat maailmanlaajuiset aloitteet
AG4:n tavoitteena on strategisten toimien ja verkostoitumisen avulla lujittaa yhteyksiä SOILGUARDin ja tärkeimpien maaperänhoitoa ja biologista monimuotoisuutta koskevien maailmanlaajuisten aloitteiden välillä. Tämän ryhmän tavoittamia sidosryhmiä ovat tiedemaailma, maaperän ja biologisen monimuotoisuuden verkostot (esim. GSP, IPBES, GSBI, Soil BON, ITPS, Ecosystem Service Partnership, Global Soil Crop Microbiome ja Global Forestry Biodiversity Initiative), FAO, YTK ja muut yhteiset aloitteet ja vastaavat hankkeet.
AG4:n tavoitteena on luoda ja ylläpitää yhteyksiä eri maaperäaloitteiden kanssa maailmanlaajuisesti, tehdä yhteisiä aloitteita ja yhteistyötoimia sekä yhdenmukaistaa menetelmiä, mittauksia ja indikaattoreita. Keskeistä on mahdollistaa nykyisten verkostojen yhteistyö ja antaa eri verkostoille mahdollisuus lisätä vaikuttavuuttaan sekä varmistaa näkyvyyttään. Verkostokumppaneiden sitoutumisen vahvistaminen ja mahdollisten uusien kumppaneiden tavoittaminen, olemassa olevien verkostojen esimerkkien hyödyntäminen ym. edistävät kaikki osaltaan kestävän maaperänhoidon menetelmien, mittausten ja indikaattoreiden yhdenmukaistamisen tavoitetta. Kun sitoutuminen yhteisiin verkostoihin lisääntyy, työhön saadaan mukaan yhä useampia sidosryhmiä.
Lisäksi AG4 keskittyy maailmanlaajuisiin maaperän arviointiin liittyviin aloitteisiin, kuten FAO:n State of the Global Soil Biodiversity -raporttiin.
SNoK:ssa luodaan ja toteutetaan yhdessä sitouttamisstrategiaa ja SBWF:ää (integroitu linkki SP-asiakirjaan ja -puitteisiin).
SNoK:ssa ja SP:n yhteistyössä sovellettavat menetelmät laaditaan SOILGUARD-hankkeessa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi ja ne on esitetty taulukossa 1. Taulukossa kuvataan SOILGUARD-hankkeen keskeiset tavoitteet, tulokset, työryhmät ja niiden suhde tuloksiin.
AVAINTAVOITTEET |
TARKOITUS |
|---|---|
| Biologiseen monimuotoisuuteen ja maaperän välittämiin ekosysteemipalveluihin liittyvien suurten tietovajeiden korjaaminen. | Luodaan tutkimuksellista näyttöä jolla paikataan maaperään liittyviä tietovajeita ja määritetään kestämättömän maaperänhoidon ympäristölliset, taloudelliset ja sosiaaliset seuraukset. |
| Saada aikaan käsitteellinen ja analyyttinen viitekehys, josta voi tulla maailmanlaajuinen standardi maaperän biologisen monimuotoisuuden tilan tuleville arvioinneille sekä sen vaikutukselle maaperän monitoiminnallisuuteen ja ihmisten hyvinvointiin. | Viitekehys arvioidaan innovatiivisella koejärjestelyllä, jossa yhdistetään tutkimuskohteita eri biomeista ja pilaantuneilta alueilta sekä tehdään in situ -ilmastonmuutossimulaatioita. |
| TULOKSET | |
| Tärkeimmät tulokset | Tuloksiin liittyvät työohjelmat |
| i) Tietoa jaetaan SOILGUARDIANS- työkalun avulla. SOILGURADIANs on maaperän biologisen monimuotoisuuden, maaperän monitoiminnallisuuden ja hyvinvoinnin välisiin syy-seuraussuhteisiin perustuva ennakointityökalu, jolla tuetaan sidosryhmiä kestävään hoitoon siirtymisessä. | WP1 SOILGUARD-tietoverkosto
WP2 Maaperän biologinen monimuotoisuus Monitoiminnallisuus WP3 Ilmastotekijöiden vaikutus maaperän biologiseen monimuotoisuuteen ja maaperän monitoiminnallisuuteen. WP4 Maaperän välittämien ekosysteemipalvelujen arviointi WP5 Maaperän tuottamien ekosysteemipalveluiden arviointi maaperän biologisen monimuotoisuuden pohjalta. |
| ii) SOILGUARDin osaamisverkosto ja SOILGUARDIANS-sovellus luovat käyttäjille innovatiivisen ympäristön jossa käyttäjät voivat esitellä, oppia ja jakaa kokemuksiaan. | WP1 SOILGUARD-tietoverkosto
WP4 Maaperän ekosysteemipalvelut WP5 Maaperän tuottamien ekosysteemipalveluiden arviointi maaperän biologisen monimuotoisuuden pohjalta. |
| iii) SOILGUARD osallistuu näyttöön perustuvien suojelusuositusten laatimiseen EU:n ja kansainvälisen tason päätöksiä varten sekä tukee jäsenvaltioiden Global Soil Partnership-sitoumuksia. | WP1 SOILGUARD-tietoverkosto (SNoK)
WP6 Maaperän biologisen monimuotoisuuden säilyttäminen |
SOILGUARDin sitoutumisstrategian tavoitteet:
- Saada kokonaisvaltainen kuva maaperän biologisen monimuotoisuuden tilasta suhteessa kolmeen suureen ympäristöhaasteeseen: maaperän heikentymine, kestämätön maaperänhoito ja ilmastonmuutos.
- Tehdä suunnitelma jonka avulla pyritään ymmärtämään mitä hyötyjä SSM:stä saadaan maaperän biologisen monimuotoisuuden säilyttämiseksi ja maaperän välittämien ekosysteemipalvelujen tuottamiseksi nykyisissä ja tulevissa ympäristöolosuhteissa.
Saavutetaan viljelijöiden, maanomistajien, osuuskuntien ja tiedemiesten välille osallistavaa ongelmien määrittelyä ja tiedonkeruuta.
